Jakso 4: Globalisaatio

 Neljännen jakson aiheena oli globalisaatio. Globalisaatio terminä oli jo minulle aikaisemmin tuttu, mutta en ollut miettinyt aihetta sen laajemmin. Tämän jakson perusteella opin laajemmin, miten globalisaatio vaikuttaa ympäristöön ja talouteen, sillä tein jaksoon kuuluvan esityksen siitä, miten globalisaatio vaikuttaa ympäristöön ja esitystä tekemällä opin keräämään tietoa artikkeleista ja tiivistämään tärkeimmät asiat dioihin. Lisäksi arvioin toisen opiskelijan esityksen siitä, miten globalisaatio vaikuttaa talouteen, josta opin erilaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä miten globalisaatio näkyy muun muassa tuotteissa, mitä tavallinen ihminen näkee ja ostaa kaupasta. Tässä linkki esitykseeni

Jakson materiaalina oli 3 videota ja 5 artikkelia. Ensimmäisen videon Richard Baldwinin Why will globalization be so different aiheena  oli se, miten erilainen globalisaatio on tulevaisuudessa  ja miten globalisaatio tulevaisuudessa koskee lähinnä sitä, mitä teemme eikä enää siitä, mitä tuotamme. Mielenkiintoisinta videossa oli se, että tulevaisuudessa pystyisimme tekemään työtä enemmän etänä. On mielenkiintoista ajatella, miten etätyöskentely paranee tulevaisuudessa, sillä saimme maistiaisen, millaista etätyöskentely on koronapandemian aikana. Maailma ei ehkä ollut vielä valmis etätyöskentelyyn niin lyhyellä varotusajalla ja varsinkin tämä etänä olo vaikutti eniten vanhempiin ihmisiin, jotka eivät ehkä osaa hyödyntää teknologiaa samalla tavalla kuin nuoremmat sekä se vaikutti opettajiin, jotka joutuivat opettelemaan, miten pidetään luentoja etänä. 

Toinen video oli Danny Dorlingin Maps that show who we are, jossa oli erilaisia karttoja käsiteltävänä. Mielenkiintoisin kartta käsitteli sitä, miten ihmiset levisivät Afrikasta muualle maailmaan. Oli ihanaa huomata videosta se, kuinka populaation kasvu on tasoittumassa ja kuinka vauvojen kuolleisuus on vähentymässä ja kuinka suurin osa lapsista pääsee kouluun. Uutta tietoa videon perusteella oli se, kuinka enemmän naisia opiskelee yliopistossa kuin miehiä. Minulla oli aikaisemmin sellainen mielikuva, että miehet opiskelisivat enemmän korkeakoulutasolla kuin naiset, mutta tämä mielikuva johtuu varmaan siitä, että olen saanut mediasta sellaisen kuvan muun muassa kehitysmaista, että naiset eivät saa tai pysty käydä koulua ja jotenkin se ajatus on jäänyt alitajuntaan niin, että tämä vaikuttaa jotenkin myös naisiin, jotka asuvat kehittyneimmissä maissa. Toivottavasti tulevaisuudessa globalisaation avulla kehitysmaat pystyvät tarjoamaan kaikille lapsille mahdollisuuden käydä koulua vaikka etänä kotoa. 

Kolmannen ja viimeisen videon Hugh Evansin What does it mean to be citizen of the world? aiheena oli termi global citizen ja mitä se pitää sisällään. Käsitteenä tämä oli aivan uusi asia ja oli hyödyllistä oppimisen kannalta se, että Evans käsitteli asiaa esimerkkien avulla eli mitä hän itse oli tehnyt ihmiskunnan hyödyksi. Itse en ole tehnyt hirveästi mitään aktivismia tai mitään mikä auttaisi muita ihmisiä pärjäämään tässä maailmassa.  Ainut asia mitä, olen tehnyt muiden ihmisten hyväksi, on se, että olen lahjoittanut pienen summan rahaa Punaiselle ristille Ukrainan hyväksi. Tämän videon katsomisen jälkeen harkitsen ehkä osallistuvani enemmän oloon globaalina asukkaana ja tutustua enemmän siihen, millaiseen aktivismiin opiskelijana voi osallistua. 

Seuraavaksi siirrytään artikkeleihin ja mitä opin niistä. Ensimmäisestä artikkelista Cross-border climate change impacts: implications for the European Union (Benzie, M. et al. 2019) jäi käteen se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintoihin, ruokaturvaan, ihmisten turvaan ja ihmisten liikkuvuuteen maiden välillä. Itse en oikein päässyt perille, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rajojen yli. Ehkä se, miten EU maat ovat linkittyneet toisiinsa resurssien ja tuotteiden perusteella vaikuttaa siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri maihin ja maiden rajojen yli. Esimerkiksi maat, jotka tuottavat niin sanottuja cash crops eli rahakasveja, kuten kahvia, ovat alttiimpia ilmastonmuutokselle ja ilmastonmuutos voi vaikuttaa negatiivisesti näiden maiden rahan saantiin. EU:n pitäisi ehkä ottaa kovemmat otteet globaalisti ilmastonmuutoksen seurausten vähentämiseen ja tukea maita, jotka ovat alttiimpia ilmastonmuutoksesta johtuville negatiivisille seurauksille.

Toinen artikkeli Good for living? On the relationship between Globalization and Life Expectancy (Bergh, A. & Nilsson, T. 2010) toi esiin erilaiset globalisaation muodot, kuten sosiaalisen ja poliittisen globalisaation.  Opin artikkelia lukiessani sen, miten globalisaatio voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi erilaisten trendaavien dieettien kautta ja myös tarttuvien tautien leviämisen kautta. Yksi esimerkki tästä tautien leviämisestä on koronaviruksen leviäminen globaalisti, joka tapahtui aika nopeasti, sillä nykyään on helppo matkustaa maasta toiseen ja tietämättömästi levittää uusia tauteja. Minusta noiden dieettien trendaus globaalisti on huono asia, sillä esimerkiksi sosiaalisen median kautta yhä useampi varsinkin nuori saattaa sairastua syömishäiriöön altistuessaan jatkuvasti kuviin unelmakehoista ja kuinka ne voidaan saavuttaa syömällä minimaalisesti. Oli erittäin mielenkiintoista lukea artikkelista, että poliittinen globalisaatio vaikuttaa negatiivisesti elinajanodotteeseen, mikä oli erittäin yllättävää. En ainakaan itse tiedä tällä hetkellä, miten poliittinen globalisaatio voi vaikuttaa negatiivisesti elinajandotteeseen. Johtuuko se stressistä, mikä monelle tulee, kun ajatellaan politiikkaa? 

Kolmas artikkeli If this is Globalization 4.0, what were the other three? (Richard Baldwin, 2018) periaatteessa toi esiin samat asiat, mitä aikasemmin mainitsemani video samalta henkilöltä toi esiin. Mielenkiintoisinta oli oppia se, että globalisaatioita on ollut kolme ennen tätä nykyistä neljättä globalisaatiota. En ollut aikaisemmin ajatellut, että globalisaato 1.0 oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja globalisaatio 2.0 sodan jälkeen. Minusta olisi tärkeää opettaa yläasteen tasolla näistä eri globalisaation asteista ja mitä jokaisessa niissä tapahtui, sillä globalisaatio terminä olisi helpompi käsittää, kun siihen taustalle saa sen, mitä kukin globalisaation aste toi mukanaan konkreettisesti. 

Neljäs artikkeli What is the impact of globalization on the environment? ( OECD 2013) käsitteli enemmän sitä, miten globalisaatio vaikuttaa ympäristöön. Tärkeimmät asiat, mitkä jäi käteen artikkelista oli se, kuinka globalisaatio lisää päästöjä liikenteestä, kun tavaroita ja resursseja kuljetetaan maasta toiseen. Lisäksi globalisaatio vaikuttaa metsien hakkuuseen, jotta saadaan lisää tilaa kasvattaa viljelyksiä ja laidunmaata karjalle sekä ylikalastukseen, joka puolestaan voi aiheuttaa tiettyjen kalalajien populaatioiden häviämisen. Ylipäätään se mitä opin tätä artikkelia lukiessani ja esitystä tehdessäni oli se, että globalisaatio lähinnä vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Ainut positiivinen asia globalisaatiossa ympäristön näkökulmasta omasta mielestäni on erilaiset innovaatiot, jotka leviävät sitten helposti ympäri maailmaa globalisaation avulla ja niitä voidaan hyödyntää nopeasti muun muassa vihreämmän puhtaamman energian tuottamiseen.

Viimeinen artikkeli Globalization, democracy, and child health in developing countries (Welander, A. et al. 2015) käsitteli globalisaation vaikutusta lasten terveyteen. Oli mielenkiintoista lukea, että tutkimusten perusteella globalisaatio parantaa huomattavasti sekä aikuisten että lapsien terveyttä niin rikkaissa kuin köyhissä maissa, mikä johtuu siitä, että globalisaation avulla ihmisten tulot kasvavat, jonka avulla pystytään panostamaan enemmän lasten terveyteen. On mielenkiintoista ajatella, miten perheet ovat pärjänneet pienillä tuloilla varsinkin kehitysmaissa ennen globalisaatiota ja millaista on ollut valita, vaikka ruuan syömisen ja terveydenhoidon välillä. Sitä on aika vaikeaa käsittää, millaista elämä on myös ehkä ollut Suomessa esimerkiksi nälkävuosien aikana ja miten myös se ruuan laatu vaikuttaa suoraan terveyteen.

Sara Kemppainen