Jakso 3: Land cover changes

 Kolmannen jakson aiheena oli maanpinnan muutokset. Ensimmäisessä materiaalina olevassa videossa The other Inconvenient truth Jonathan Foley käsitteli sitä, kuinka paljon maata menee esimerkiksi maanviljelyyn. Oli mielenkiintoista oppia, että noin 40% koko maapallon pinta-alasta on maanviljelyn käytössä. Tiesin vähän jo entuudestaan, että maatalous tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta videon perusteella opin, että maatalous tuottaa jopa 30% kasvihuonekaasupäästöjä, mikä on huomattavasti enemmän kuin osasin odottaa. Minusta on aika tyhmää, ettei uutisissa hirveästi puhuta maataloudesta aiheutuvista päästöistä, vaan aina kuulee pelkästään tehtaiden päästöistä ja liikenteen päästöistä. Videolla mainittiin, että maatalous on ilmastonmuutoksen kilpailija. En ole ihan varma, mitä tällä haettiin.

Seuraavana materiaalina oli video Hopeful lessons from the battle to save rainforests Tazzo Azevedolta. Hän käsitteli sitä, miten sademetsät vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Pidin siitä, kuinka videon alussa mainitsi, mistä Brazilia on saanut nimensä. Tiesin jo entuudestaan, että metsät ja etenkin sademetsät ovat tärkeitä ilmaston säätelijöitä haihdunnan kautta, mikä taas saa aikaan sateita. Oli pelottavaa oppia, kuinka maapallolta on hävinnyt 2 miljardia hektaaria metsää 2000 vuoden aikana. Silti me ihmiset yhä jatkamme metsien hakkuuta omien tarpeittemme täyttämiseksi. Olisi parempi, että me ihmiset oppisimme käyttämään meille tarjolla olevia resursseja kestävästi ja miettisimme enemmän, mitä haittaa on metsien hakkuusta esimerkiksi siellä eläville eläimille. Oli erittäin mielenkiintoista oppia myös järjestelmästä, jonka avulla pystyy näkemään, missä metsien hakkuuta tapahtuu. Voin kuvitella, kuinka hyödyllinen tämä järjestelmä on metsien suojelemisessa. Videolla mainittiin myös se, kuinka sademetsät ovat hiilinieluja ja niiden avulla pystyttäisiin vähentämään hiilidioksidipäästöjen määrää. Moni tavallinen ihminen, joka ei ole perehtynyt metsien hyötyihin, ei varmaan tiedä, kuinka tärkeitä metsät ovat maapallon kannalta. Onneksi suomalaiset kuitenkin ymmärtävät metsien hyödyt, mutta tämän ajatusmaailman pitäisi myös levitä muualle maailmaan. 

Kolmantena materiaalina oli video 4 ways we can avoid a catastrofic drought David Sedlakilta. Videossa käsiteltiin sitä, kuinka vettä voidaan säästää ja käyttää uudelleen. Koko tämä videon aihe oli ihan uutta asiaa minulle ja monet termit olivat ihan uusia. Mielenkiintoisinta tässä videossa oli ehkä se, kuinka jätevedestä saadaan tehtyä juomakelpoista vettä eri vaiheiden kautta. Haluaisin joskus käydä tutustumassa tähän jossain vedenpuhdistamolaitoksella. Video sai minut myös miettimään sitä, kuinka paljon vettä menee hukkaan joka päivä esimerkiksi teollisuuden käytössä ja kuinka nämä jätevedet voivat saastuttaa vesistöjä, jos niitä ei osata puhdistaa oikein. Vesi on ihmisille ja muillekin eläville olennoille elintärkeää ja on pelottavaa ajatella sen loppumista. En kuitenkaan tiedä, onko mahdollista kuluttaa vesivaroja loppuun asti, sillä vesi kumminkin kiertää luonnossa.

Tämän jakson tehtävänä oli laatia juliste valitsemastaan aiheesta. Minä valitsin aiheista sen, kuinka maanpinnan muutokset vaikuttavat biodiversiteettiin ja luin kolme opettajan valitsemaa artikkelia ja kolme itse valitsemaani artikkelia. Huomasin työtä palauttaessa, että minulla oli hieman enemmän tekstiä julisteessa kuin olisi ehkä hyvä, mutta tajusin tämän hieman liian myöhään. Perehdyin myös muihin mahdollisiin aiheisiin lukemalla läpi jokaisesta muusta aiheesta yhden artikkelin eli yhteensä 5 artikkelia muista aiheista.

Ensimmäinen artikkeli, jonka luin muista aiheista kuin biodiversiteetistä oli geodiversiteettiä käsittelevä artikkeli  Geodiversity: developing the paradigm (Gray, M. 2008). Tässä artikkelissa oli aika paljon omasta mielestä ei niin olennaista asiaa, mutta opin ainakin sen, että tällä hetkellä maailmassa on 5000 nimettyä mineraalia, mikä oli aikamoinen yllätys minulle. Grand Canyon on varmaan kaikille tuttu kohde, mutta moni tuskin ajattelee sen merkitystä geodiversiteetin näkökulmasta. Itse en ainakaan juuri ole perehtynyt niin syvällisesti geodiversiteettiin, mutta haluaisin oppia enemmän.  Artikkelissa kerrottiin myös, että nykyiset puhelimet ovat riippuvaisia yli 11 eri geologisesta materiaalista, mikä tuli aikamoisena yllätyksenä itselleni, sillä en tiennyt, että puhelimet vaativat noin paljon eri geologisia materiaaleja.

Toinen artikkeli  Global Desertification: Building a Science for Dryland Development (Reynolds, J.F. et al. 2007.) käsitteli maanpinnan kuivumista ja aavikoitumista. Tämän artikkelin sisällöstä uutta oli niin sanottu drylands syndrome ja se, että kuivan maan populaatiot ovat syrjäytyneitä niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin poliittisesti. En itse ole perehtynyt hirveästi kuivilla alueilla asuvien ihmisten elämään ja minkälaisia ongelmia he kohtaavat, mutta olisi kiva joskus myös perehtyä siihen vähän tarkemmin, kuin nyt tällä jaksolla kerkesi. Opin myös artikkelista sen, että 2,5 miljardia ihmistä elää kuivilla mailla, mikä tuli aikamoisena yllätyksenä, sillä en ajatellut, että niin moni ihminen pystyisi elämään kuivilla alueilla. Minua eniten mietityttää se, miten ihmiset hoitavat päivittäisen veden saannin aavikoituneilla mailla.

Kolmas artikkeli When too much isn’t enough: Does current food production meet global nutritional needs? (Bahadur, K.K.C. et al. 2018) käsitteli ruuan tuotantoa. Artikkelin pohjalta sain uutta tietoa siitä, että ruuan tuotannossa ylituotetaan jyviä ja ruokaa, joka sisältää rasvaa ja sokeria, mutta proteiinia ja terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia ei tuoteta tarpeeksi. Tämä voi johtua siitä, että ruuasta, joka sisältää paljon rasvaa ja sokeria, saadaan nopeasti ja helposti kokoon päivän tarvittava kalorimäärä. Oli myös mielenkiintoista oppia artikkelin perusteella se, että tämän hetkinen ruuan tuotanto ylittää 2750 kilokaloria per ihminen per päivä, mutta silti moni ihminen näkee nälkää maailmassa, mikä on vähän turhauttavaa. Olisi parempi siirtyä kasvipohjaisempaan ruokavalioon, sillä lihan tuotannossa tarvitaan enemmän maata karjan ruuan tuottamiseen ja sen saamiseksi täytyy raivata tilaa. Tilaa yleensä saadaan kaatamalla sademetsiä, mikä vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön ja sillä on myös vaikutuksia ihmisiin, sillä sademetsät vähentävät hiilidioksidipäästöjä toimien hiilinieluina ja näin hidastavat ilmastonmuutosta. 

Neljäs artikkeli Tourism and Environment. Annual Review of Environment and Resources (Buckley, R. 2011) käsitteli turismia ja sen vaikutusta ympäristöön  Koin ehkä, että tämä artikkeli sisälsi hieman liikaa asiaa ja joitakin kohtia olisi voinut lyhentää, mutta ymmärrän, että kyseessä oli tieteellinen artikkeli ja ne usein ovat laajoja. Artikkelissa oli paljonkin jo ennalta tuttua asiaa, kuten se, että turismi auttaa monien alueiden suojelussa antaen rahaa suojelua varten. Oli myös mielenkiintoista huomata, että ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavasti turismiin, mitä en ennen ollut ajatellutkaan. Jos asiaa verrataan esimerkiksi Suomen tilanteeseen, ilmastonmuutos voi vaikuttaa lumen tuloon. Jos lunta ei sadakaan, vaikuttaa se turismiin esimerkiksi Lapissa ja ihmiset eivät saakaan yhtä paljon tuloja turismista kuin aikaisemmin. Ehkä mieleenpainuvin asia artikkelissa oli se, kuinka Antarktikalla eli Etelämantereella pingviinien käytös muuttuu turismin myötä ja niiden käyttäytymisessä näkyy stressin piirteitä. Luulin ennen, että pingviinit eivät välittäneet ihmisten läsnäolosta ja ehkä olivat jopa uteliaita, mutta en tullut edes ajatelleekseni, että sehän on stressavaa pingviineille. 

Viides ja viimeinen lukemani artikkeli Modelling of socio-ecological connectivity. The rural-urban network in the surroundings of Madrid (Central Spain) (Arnaiz-Schmitz, C. et al. 2018) käsitteli maaseutua vs urbaania aluetta,  Artikkeli oli mielestäni erittäin vaikealukuinen ja en saanut siitä paljoa irti asiaa.  Ainut asia, mitä opin artikkelista on se, että linkki maaseudun ja urbaanin alueen välillä johtaa muutoksiin muun muassa uusiin asuntojen rakennushankkeisiin ja uusiin liikenteen rakenteisiin.  Minusta Suomessakin pitäisi keskittyä siihen, että rakennetaan liikennettä niin, että maaseudulta pääsee helposti julkisella liikenteellä kaupunkiin. 

Sara Kemppainen